Keskivertosuomalaisella on matkaa metsään vain 600 metriä, kertoo Terveysmetsä-hanke. Puolella koko Suomen väestöstä matka on enintään 200 metriä. Viime vuosina luonnon elvyttävää voimaa on alettu arvostaa enemmän hyvinvoinnin ja palautumisen lähteenä.
Metsällä on ihmiseen rentouttava vaikutus. Rentoutuminen vie koko keskushermostolle rauhoittavia viestejä ja sitä kautta maadoittaa mieltä ja kehoa. Kun ihmisen keskushermosto rauhoittuu, on sillä vaikutuksia koko elimistöömme: lihasten ja hermoston toimintaan, verenpaineeseen, immuniteettiin, hormonien tuotantoon ja mielenterveyteen – ja sitä kautta palautumiseen ja stressin hallintaan.
Jo 20 minuuttia riittää stressin laskemiseen
Metsäntutkimuslaitoksen teettämän tutkimuksen mukaan jo 20 minuutin oleskelu luonnossa tuottaa monenlaisia terveyshyötyjä. Luonto-oleskelu saa sykkeen ja hengitystiheyden tasaantumaan, verenpaineen laskemaan ja stressihormonien tuotannon pienentymään.
Metsän tuoksut, rentouttavat äänet ja maisemat laskevat stressiämme. Elintoimintojemme rauhoittuessa kortisolin eli stressihormonin taso alkaa vähitellen laskea ja korvautuu mielihyvää tuottavilla hormoniyhdisteillä. Stressitason laskuun perustuu juurikin luonnon elvyttävä voima. Luonnosta saatavilla elpymiskokemuksilla on merkittävä vaikutus emotionaalisen hyvinvoinnin säilyttämiseen. Ulkoilu luonnossa rauhoittaa – turvallisessa ympäristössä positiiviset ajatukset lisääntyvät samalla kun negatiiviset tunteet, kuten levottomuus, pelko ja ahdistus alkavat lieventyä.
Yli kahden tunnin luonnossa oleilun jälkeen myös elimistön immuunipuolustusjärjestelmä kehittyy, kun ihminen pääsee kosketuksiin mikrobien ja bakteerien kanssa. Allergia- ja astmaliiton mukaan luonnossa liikkumisella torjuttaisiin nykyään jo osittain kansanterveystauteja, joista esimerkiksi monet allergiat, astmat ja osin myös diabetes ovat peräisin ihmisen irtaantumisesta luonnosta ja sen mikrobikannasta, vaikka vielä muutama tuhat vuotta sitten olimme osa luontoa.
Metsällä on ihmiseen lumoava vaikutus. Arjen tohinassa kaiken informaatiotulvan keskellä keskittymiskykymme on jatkuvasti häiriintynyt ja sitä koetellaan monin tavoin, kuten puhelimeen saapuvilla viesteillä ja sosiaalisen median selaamisella pienissäkin taukohetkissä.
Sen sijaan metsässä, luonnon keskellä esimerkiksi heiluvan puun lehvästö, soliseva puro tai lintujen äänet vievät huomiomme lumoutumisen kautta rentoutumiseen. Lumoutumisen ja muiden rentouttavien luontokokemusten psykologista vaikutusta kutsutaan elpymiseksi.
Rentoutumisella ja rauhoittumisella on puolestaan suotuisia vaikutuksia unen ja levon laatuun. Voimme nukkua määrällisestikin paljon, mutta määrää merkityksellisempää on unen laatu. Se, kuinka suuren osan yöstä nukumme syvää unta. Rentoutunut keho saavuttaa syvän unen helpommin. Ihmisen kyky rentoutua voi helpottaa tilapäisesti kuormittavaa tilannetta tai univajetta. Luonnosta voi siis hakea omatoimisesti apua myös uniongelmiin ja kykyyn rentoutua.
Metsässä liikkumisella on monenlaisia terveyshyötyjä, vaikka puhuttaisiin vain metsäoleilusta ja metsässä vietetystä ajasta ilman liikuntaa tai fyysistä aktiivisuutta. Metsässä tapahtuva juoksulenkki, vaellus tai muu liikuntasuoritus tuplaa tehon ja kohottaa hyvinvoinnin lisäksi fyysistä kuntoa.
Rasittunut mieli ja keho tarvitsevat kuitenkin ennen kaikkea elpymistä ja rentoutumista, jolloin luontokokemus voi pienimmillään olla kävelylenkki lähimetsään ja siellä kannon nokassa istuminen sekä linnunlaulun kuunteleminen kaikessa rauhassa.
Haastankin sinut tulevana kesänä lähtemään luontoon nauttimaan sen elvyttävistä ominaisuuksista. Jokainen voi nauttia metsistä ja luontokokemuksista omalla tavallaan. Kansallispuistovaelluksen sijaan omat lähimetsämme ovat elpymisen kannalta yhtä arvokkaita paikkoja.
